Kyllä se nyt on tosiasia, että tässä talossa asuu kaksi moottoriturpaa. ;) Pärinälle ei näy loppua ja se tuntuu vain yltyvän. Mikäs sen hauskempaa kuin päristellä yhdessä tai vastata toisen päristykseen. Jaakolta päristely ei ihan suju vielä, mutta yritys on jaakkomainen, rauhallinen ja harkitseva (vrt. Saran parin viikon takainen raivokas päristely-yritys). Erityisesti Sarasta on hauskaa kun äitikin päristelee, taitaa kuulostaa hassulta...

Sisar-veli-suhde vahvistuu päivä päivältä. Nyt Saran ja Jaakon välisiä kiljahtelevia "juttutuokioita" on useampi päivässä ja lattiallakin touhuavat koko ajan enemmän ja enemmän keskenään. Vielä ei ole riitoja tullut, vaikka välillä toisen tunnustelu ei taidakaan tuntua kovin kivalta (silmään sohiminen, tukkaan tarttuminen jne.).

Sara-salamanteri peruuttaa minkä ehtii ja ehtiikin päivän aikana monen monituiseen paikkaan. Useimmiten neitiä nyppii, kun on jäänyt jumiin eikä pääse liikkumaan enempää, siis taaksepäin. Välillä tajuaa kierähtää ja taas matka jatkuu. Muutoin Tiina-äiti pelastaa tytärtään milloin mistäkin. Eilen pää kopsui jatkuvasti kovaan parkettiin ja Saraa harmitti (etenkin hieman väsyneenä pää tuntuu kolisevan enemmän). Niinpä otettiin konttauskypärä käyttöön ja voi mikä pieni tatti sieltä kuoriutuikaan. Heh!

Sara-tatti ja konttauskypärä (nurinnarin kun kokeiltiin). ;)

Jaakko on juuri herännyt päiväunilta (ulkona rattaissa) ja istuskelee ensimmäistä kertaa ilman tukea, istuminen on Jaakon lempipuuhaa vaikka sitä kyllä vasta harjoitellaan pieni hetki kerrallaan.

Hei! Me jutellaan tässä...