Mikon ollessa jälleen sairaana harkitsin jo muskarin jättämistä väliin. Olin viimeksi yksin lasten kanssa (Mikko silloinkin kipeä) ja molemmat vierastivat muskari-Maijaa. Laulaa ilmeisesti vähän liian lujaa lasten makuun... Niinpä viimeksi istuin kaksi tenavaa sylissä ja eipä ollut kovin helppoa touhua.

Tällä viikolla sain kuitenkin mukaan ystäväni, Ropen. Ja kylläpäs oli mukava muskarikerta. Ensinnäkin kerrottakoon, että Jaakko on Ropesta aivan haltioissaan. Ollut aina ja on edelleen. Mikähän mahtaa olla salaisuus tämänkin takana? Hmmm... No mutta, pääsimme muskariin kerrankin ajoissa ja lapset saivat hetken tutkailla muskarikavereita ja katsella paikkoja. Puolituntinen aloitettiin heiluttelemalla hallaharsoa lasten päällä ja laulamalla talvilauluja. Lapsista oli jännää olla harson alla, vaikka Jaakko kyllä kiinnosti Ropen muovipussi, joka oli jäänyt lattialla. Sara teki tuttavuutta toisten vauvojen kanssa, kokeili mm. viereisen 4kk ikäisen vauvan tukkaa ja peittoa...

Lisäksi muskarissa tanssittiin ja laulettiin mm. Jaakon ja Saran lempilaulu "pikku koira". Kaikki leikit, joissa lähestytään toisia ja sen jälkeen peruutetaan, ovat lasten mielestä huippuhauskoja.