Tänään on ollut oikea leikki-ja touhupäivä. Tai ainahan meillä on, mutta tänään lapset leikkivät jotenkin erityisen intensiivisesti sekä keskenään että itsekseen. Jaakosta oli erityisen hauskaa, kun Sara oli jalat kohti Jaakkoa ja ukkeli sai haukkailtua Saraa jaloista. Poika sai ihan kunnon kicksit siitä, hymisi ja tärisi aivan onnessaan. Saraa ei Jaakon maistelut tuntuneet häiritsevän, neiti jatkoi matkaa keksittyään uutta ja mukavampaa tekemistä. Myös Jaakko keksi uutta tekemistä, erityisen mielekäs oli joulupukki, joka tanssii, kun painetaan kädestä (Mikko sai eräältä oppilaalta joululahjaksi).

Jaakko tykkää edelleen palikkatornin rikkomisesta. Katsoo ensin tarkasti, kun tornia rakennetaan ja kun torni on valmis, alkaa hihkuminen ja huohotus. Ja tietysti leveä hymy sitten viimeiseksi, kun kehutaan mahtavasta suorituksesta. Hyvä Jaakko!

Saralla riitti tänään energiaa, nukkuihan tyttö hyvät 2h ja 1h päiväunet (toisin kuin Jaakko, jolla rytmi hukassa, ilmeisesti johtuu osittain hampaista, nukkui 30min. ja 20min. unet). Tänään ei kuitenkaan ollut tutkimuspäivä ja neiti pysyi aika tiiviisti olohuoneessa lelujen parissa.

Alkuillasta laitoin lapset sohvalle istumaan, Saran sohvan nurkkaan ja Jaakon keskelle tyynyillä tukien. Itse istuskelin vieressä. Molemmilla oli lelu kädessään ja voi kuinka hauskaa oli leikkiä istuen. Kuului vain onnellinen ja tyytyväinen hyminä, kun molemmat keskittyivät leluihinsa. Hetken kuluttua hoksasivat toisensa ja nauraa räkättivät keskenään. Siirsin lapsia hieman lähemmäs toisiaan jolloin pääsivät tutkimaan toisiaan. Koskettelevat nimittäin nykyään toisiaan kasvoihin, korviin ja päälaelle, taitavat hieman tutkia, että kukas toi oikein mahtaa olla?!

Illalla, kun Jaakko kävi nukkumaan iltaunia, annoin Saralle ison palikkalaatikon, sen suuren aarteen, jonka neiti jokin aika sitten löysi. Siinä riitti ihmeteltävää, kun palikoita putosi laatikosta toinen toisen perään.