Saran päivät kuluvat nykyään seisomaan nousten ja seisten. Se on sitten melkein se ja sama, mitä vasten neiti nousee seisomaan. Ihmeen hyvin nouseminen ja seisominen jo sujuu, samoin laskeutuminen eli pyllylleen tipahtaminen (välillä spagaatin kautta). Suuremmilta kolhuilta ja harmeilta on vältytty. (kop, kop) Sara osaa ottaa jo muutamia askelia tukea vasten, joten mitään tavaroita ei voi jättää neidin ulottuville. Tai voihan sitä, mutta omalla vastuulla...

Sara lukee molempien lasten lempikirjaa, "Miina ja Manu katselukirja- asioita ja esineitä". Kirjassa on 10 selkeää kuvaa: omena, muki, lentokone, tuoli, jäätelötuutti, kenkä, pallo, kukka, auto ja pipo. Tästä ei kirja parane- ainakaan Saran ja Jaakon mielestä. Ja kirja on sen verran suosittu, että siitä kannattaa riidellä useampaan kertaan päivässä. ;o)

Saran "tämän hetken juttu" on erilaisten äänten ja ilmeiden tekeminen suulla. Neiti murisee, pärisee (kuin vanha moottoripyörä), sanoo klok klok, laittaa huulet kuin pusukalalla jne. Pusukala-ilmeen ikuistaminen ei ole vielä onnistunut, joten nyt on tyytyminen näihin kuviin. Sarasta suulla pelleily on erityisen hauskaa kesken ruokailun (siinä vaiheessa, kun maha on jo osittain täynnä) ja etenkin kun isi näyttää mallia (tosin neiti kyllä keksi nämä jutut ihan itse).

Saran herkkuruokaa on oikeastaan kaikenlainen ruoka, kunhan se tulee ajoissa ennen liian kovaa nälkää. Hedelmäsoseista parhaita ovat mm. omena-päärynä ja mango, ja ne maistuvat parhaiten kylmänä. Suosikkilaulu oli aiemmin Satatuhatta tähteä loistaa, nyt suosikkia on vaikea nimetä. Lempiloru on kyllä "Keppihevosella laukataan".