Saralla on ollut koiravillitys siitä saakka, kun pikkuneiti koki paniikinomaisia hetkiä Frio-koiraan tutustuessa. Frio ei ilmeisesti olekaan niin hirvittävän pelottava, kun mitään traumoja ei neidillä näytä koiria kohtaan olevan.

Saran ihastus koiriin näkyy päivittäin. Sara hihkuu onnessaan nähdessään koiria ja muistaa hyvin mitä koira sanoo. Hm, hm. Siis Saran mielestä hau hau. Kotona tuo "hau hau" toistetaan useasti päivän aikana. Sara sai syntymäpäivälahjaksi pehmoisen koiran, mutta vielä se ei ole päässyt suosikkilelun asemaan. Ehkä myöhemmin... (sitä odotellessa Jaakko siis huolehtii koirulista)

Niin ja naapurin Oodi-mäyräkoiraa huhuillaan aina ulkona, naapureilla kun on sopivan matala pensasaita jonka yli Oodia on kiva katsella.