No niin KOOKOSKUKKA ja muut, nyt saa taas nauraa hyväntahtoisesti. ;o)

Tänään oli jälleen hetki, jota ilmankin olisin voinut elää. Miten ne aina liittyykään vessassa olemiseen ja siellä toimimiseen?!

Niin, tulin siis kahden väsyneen kakkahousun kanssa kotiin taloyhtiön yhtiökokouksesta. Pesin Jaakon kakat ja ajattelin, että Jaakko saa ottaa ilmakylpyä sen aikaa, kun pesen Saran. No, siinä Saraa pesiessä Jaakko päätti kiivetä wc-pöntön kannen päälle ja keikkui siinä reunalla. Minä ihan paniikissa (kädet kakassa) selitän Jaakolle, että älä nyt tipu siinä, vaan ISTU. Ei istunut Jaakko, ei, vaan pissiä lorotti siihen kannen päälle. Kuulin lorinaa ja kiljahdin säikähdyksestä, jolloin yliväsynyt Jaakko alkoi itkeä hysteerisesti säikähdettyään yllättävää ääntä ( = äidin "huutoa"). Samalla sekunnilla itkevä Jaakko tiputti tuttinsa ja pupunsa pissalammikkoon. Voi riemua! Voin kertoa, että Jaakon itku ei tosiaan laantunut sen jälkeen, kun takavarikoin tutin ja pupun. Ei muuta kun märkä Sara lattialle (silläkin uhalla, että liukastuu) ja Jaakko uudestaan lavuaarille. Jaakon rauhoittelemiseen meni hetki, Sara oli ok koko ajan.

Mitäs tällä kertaa opin?

  1. Kun olet yksin, älä kuvittele, että voit hoitaa kahdet pesut yhtä aikaa.
  2. Toimi vessassa vain yksi lapsi mukanasi, toinen odottakoon ulkopuolella.
  3. Tapahtuipa mitä tahansa, älä kiljahda tai päästä mitään muutakaan yllättävää ääntä. Se ei helpota asiaa yhtään, päinvastoin.

Ja ne postiviiset puolet tapahtuneessa?

  1. Jaakon pupu on pitänyt pestä jo pitkään, nyt se varmasti pääsee pesulle!
  2. Sara ei liukastunut
  3. Loppuilta lasten kanssa sujui tapahtuneen jälkeen "kuin leikiten"
  4. Mikko siivosi pissat ja kakkavaipat tullessaan yhtiökokouksesta (lähes tunnin myöhemmin kuin minä ja lapset), olin minuuttia aikaisemmin saanut lapset nukkumaan ;o)