Jaakolla oli tänään tähän astisen elämänsä paras päivä. Ainakin siltä se näytti, kun Minnan kanssa katselimme pientä, ikionnellista Jaakko-poikaa, joka istui lähes koko kyläilyn ajan traktorin selässä. Olimme siis Onnin ja Oivan luona kyläilemässä ja voi sentään, mikä (ja minkä kokoinen!) lelu olohuoneessa olikaan. Jättikokoinen polkuauto-traktori. Jaakko ei olisi malttanut ottaa edes kenkiä jaloistaan, kun tuota ihmeellistä traktoria olisi pitänyt päästä kokeilemaan heti.

Jaakko oli traktorista äärimmäisen mustasukkainen. Jos hän poistui sen selästä puoleksi minuutiksi ja Sara istahti traktorin kyytiin, oli riita valmis alkamaan. Jaakko nimittäin tunki Saran yläpuolelle eikä siskon auttanut muu kuin luovuttaa tilan loputtua kesken.

Oiva ja Onni tyytyivät (Jaakon omiessa traktorin) hieman pienempikokoiseen menopeliin.

Lapset nukkuivat tänään ensimmäistä kertaa päiväunet yhtä aikaa, joten meillä äidellä oli hetki aikaa huilata lasten nukkuessa. Saralle ja Jaakolle unet matkasängyissä maistuivat, vaikka olimmekin vieraassa paikassa.

Onneksi Jaakon innostus laantui aavistuksen päivän mittaan ja Sara&Onni&Oivakin pääsivät testaamaan uutta lelua. Lasten yhteiselo sujui tänään mainiosti (vrt.Lotan eiliseen myllytykseen), vaikka pienemmät pojat ovat vielä hieman ihmeissään Saran ja Jaakon vauhdista.

Mukava päivä maalla, josko ensi kerralla päästäisiin ulkoilemaan (tänään satoi kaatamalla) ja katsomaan vaikka lehmiäkin... Kiitti ja nähdään taas!