Touko-kesäkuun vaihteen viikonloppu sisälsi kahdet juhlat Imatralla. Kyseessä olivat Mikko-isin Liisi-serkun lakkiaiset sekä Mikon Hanski-enon 50v.-juhlat. Mikko ei päässyt matkaan mukaan, mutta lapset lähtivät seikkailulle äidin kanssa.

Lähdimme matkaan lauantaina päiväuniaikaan. Jaakko ei malttanut nukkua kuin tunnin, mutta viihtyi hyvin vajaa parituntisen loppumatkan kirjoja lukien ja eväitä syöden. Takapenkin matkustaja Sara katseli unia reilut pari tuntia (mikä helpotti matkantekoa huomattavasti, sillä neiti on se vaativampi matkustaja) ja nautiskeli loppumatkasta välipala-eväät. Perillä vaatteiden vaihto mummin ja ukin avustuksella eikä muuta kuin juhlahumusta nauttimaan!

Nuuhkista! Arjan kauniit kukat kiinnostivat lapsia. Kuvassa ihaillaan mahtavaa tulppaanipenkkiä mummin kanssa.

Lapset sulautuivat vieraiden joukkoon hämmästyttävän nopeasti. Olemista helpottivat tutut mummi ja ukki, mutta rohkeasti lapset touhusivat myös muiden kanssa. Jaakko pelasi jalkapalloa kenen kanssa vaan, kunhan sai pelata. Sara enemmänkin tarkasteli ja tutkiskeli sekä tirautti muutamat vierastusitkut. Illan erityiset tutkimuskohteet olivat pyykinkuivaustelineessä roikkuneet pyykkipojat sekä Hannun autotalli (johon Jaakon mukaan ei ollut avainta, kun se oli kiinni).

"Moi! Mä oon Jaakko, mulla on kivaa näissä juhlissa!"

"Rakastaa, ei rakasta..."

Yövyimme Eevan ja Sakun (Mikon toinen eno) mökillä. Olimme samaisella mökillä myös viime kesänä, jolloin lapsista portaiden/askelmien edestakas ravaaminen oli "se juttu". Myös tällä kertaa se oli hauskaa, vauhtia tosin oli vähintäänkin tuplasti. Ilta sujui mukavasti mukavassa seurassa ja yöunille lapset rauhoittuivat melskattuaan matkasängyissä puolisen tuntia.

Aamun herätys oli normaaliin aikaan (6.40), mutta mikään muu ei sitten mennytkään normaaliin tapaan. Olin nimittäin ajatellut, että lapset malttaisivat lukea aamulla sängyissään, jotta muut yöpyjät saisivat nauttia kauneusunistaan hieman pidempään. Sara ja Jaakko olivat kuitenkin vauhti päällä heti aamusta, joten en keksinyt muuta tapaa olla hiljaa kuin pukea lapsille päälle ja hiippailla takaovesta pihalle. Niinpä aloitimme aamuseikkailumme klo 7.15 aivan upeassa säässä.

"Hyvää huomenta! Unihiekkaa vielä silmissä, mutta se ei menoa haittaa!"

Lapset eivät ihmetelleet yhtään aikaista ulkoilua. Päinvastoin. Ensimmäinen etappi oli ulkohuussi ja siinäkös sitä oli taas ihmettelemistä, kun äiti kykötti kummallisessa pikkumökissä (viime viikolla ihmeteltiin äidin puskapissiä metsässä). Matka jatkui polkua pitkin ylätalolle ja sieltä postilaatikoille.

Jaakko the posteljooni. Hyttysiä oli postilaatikoilla aivan älytön määrä, joten häippäsimme tieltä hyvin pikaisesti takaisin taloille.

Mökin pihaan tultaessa näimme pienen jäniksen, josta Eeva oli meille kertonut. Ennen rantaan lähtöä kurkistimme mökin ikkunasta sisään, josko mummi olisi jo herännyt ja täytyy sanoa, että kyllä oli mummin ilme näkemisen arvoinen, kun rähmät silmissään hämmästeli ulos häippässyttä porukkaa. ;o)

Mummin kanssa lähdimme järven rantaan heittelemään kiviä ja katselemaan lintuja. Sää oli tosiaan upea, järvi aivan peilityyni ja aurinko lämmitti jo mukavasti.

Aamupalalle menimme noin tunnin ulkoilun jälkeen. Hetken aikaa sisällä leikittyään lapset jatkoivat piha/metsäseikkailuja Eevan kanssa, jolloin äiti sai syödä aamiaistaan rauhassa. Oli hauska seurata Eevan ja lasten puuhasteluja mökin ikkunasta, väki vaelsi milloin missäkin ja juttua näytti riittävän. Välillä lapset poseerasivat kiltisti, kun Eeva otti kuvia. Juuri ennen päiväunille lähtöä Jaakko pelasi vielä Sakun kanssa palloa ja lapset pääsivät myös maitokärryajelulle. Aamupäivän yksi kohokohdista oli ampiaisen näkeminen mustikan kukassa, siitä on puhuttu vielä kotonakin (ampii).

Päiväunille menimme Hanskille ja Arjalle, jotta olisimme juhlapaikalla ajoissa juhlien alkaessa (klo 14). Lapsilla meni taas se puolisen tuntia nukahtamiseen, mutta sitten unta riittikin reilut pari tuntia. Niinpä äiti sai jälleen herkutella rauhassa ennen kuin pienet pirpanat saapuivat syömään välipalaansa. Sama rento meininki jatkui myös sunnuntain juhlissa ja lapset olivat kuin kalat vedessä. Jaakko oli tohkeissaan pallon pelaamisesta ja parhaillaan peliseuraa taisi olla neljästä viiteen miestä sekä pari isin serkkua.

Jappe-isoeno kiikutti lapsia ja Jaakko lauloi: "Kiikkaa, kiikkaa, Aakko kiikkaa. Kiikkaa, kiikkaa, Tata kiikkaa!"

Pihatien kivet olivat myös pikkuväen suosiossa.

Ilta vierähti vieraiden kanssa touhutessa ja muiden lähdettyä vietimme vielä pari tuntia isäntäperheen kanssa ennen kotiin lähtöä. Lapset katselivat hetken Pingua, söivät iltaruuan, piirsivät Lauran kanssa sekä muovailivat keittiön pöydän ääressä. Oli oikein leppoisa hetki!

Kotimatka sujui jouhevasti, sillä iltapala oli syöty ennen lähtöä ja lapset lueskelivat kirjoja ennen nukahtamistaan. Yöunet jatkuivat omassa sängyssä ja aamulla vastassa oli äidin lisäksi myös isi.

Vielä kerran onnea juhlien sankareille sekä kiitokset kaikille niin majoituksesta, lastenhoitoavusta kuin mukavista muistoistakin! :o)