Olemme jo pitkään puhuneet Hannan kanssa, että kun menemme seuraavan kerran käymään, voitaisiin leikata Jaakon tukka. No, aina se on jäänyt, mutta tänään se sitten viimein tuli tehdyksi.

Oletus oli, että Jaakko pelkää tukanleikkuukonetta ja siksi esityö aloitettiin meillä kotona jo eilen illalla. Kerroin Jaakolle, että huomenna mennään Lotta-serkun luokse ja Hanna leikkaa Jaakon tukkaa. No, sehän kuulosti Jaakon mielestä ihan ok:lta. Samoin tämänpäiväinen lisäys, että Hanna leikkaa koneella Jaakon tukkaa. Koneen ääntä jopa matkittiin kotona ja näytin Jaakolle, miten Hanna ajaa koneella Jaakon päätä pitkin. Asiasta puhuttiin koko päivä eikä se tuntunut Jaakkoa pelottavan.

Vaan, kun h-hetki koitti, oli Jaakolla pöksyt täynnä pupuja. Kuten arvasinkin, koneen pitämä ääni sai Jaakon pelkäämään eikä siitäkään ollut apua, että Tume-eno näytti mallia, miten enonkin tukkaa leikataan. Pelko kasvoi vain suuremmaksi.

Äiti oli kuitenkin sitä mieltä, että tukka leikataan ja Jaakon on aika kohdata pelko. Mitä pidempään asiaa venyttäisi, sen kauheampaa se olisi. Niinpä Jaakko istutettiin äidin syliin ja kone alkoi laulaa. Vakava pikkumies istui koko operaation ajan nätisti, vaikka yrittikin välillä kurkistella koneen suuntaan. Välillä äidin, Hannan ja Tumen kehut kirvoittivat jopa hymyn Jaakon huulille, mutta pääasiassa ilme oli vakava, kuten kuvasta näkyy. ;o)

1674305.jpg

Jaakko-parka ei ole kuristusotteessa, vaan äiti pitää päätä paikoillaan hellin mutta varmoin ottein.

Ennen tukanleikkuuta Jaakko siis näytti tältä...

1674360.jpg

... ja tukan leikkuun jälkeen...

1674370.jpg

... tältä!

1674312.jpg

Suorituksestaan ylpeä Jaakko! :o)

Ensi kerralla homma sujuu varmasti jo ihan rutiinilla, mutta siihen saakka odotellaan pellavapäisen Jaakon tukan kasvua hieman...