Äidin toiveissa oli 1) saada paperiasiat hoidettua aamupäivän aikana, 2) että lapset nukkuisivat päiväunet ja 3) pysyä jotenkuten voimissaan iltaan saakka (Mikko-isillä jälleen työilta).

Aamu alkoi jälleen piharemontin paukkeella ja koska etupiha totta totisesti oli kuin suuri kuoppa, oli lapset hiissattava takapihan kautta ulos. No joo, selvisimme lopulta autoon ja kävimme hoitamassa asioita parissa "isossa kaupassa", kuten lapset verotoimistoa ja kaupungintaloa nimittivät. Alku sujui hyvin, mutta loppujen lopuksi äidiltä oli jäänyt pari tärkää paperia kotiin (aargh), joten ei kun takaisin kotiin. Puuttuvia papereita hakiessa päätin ex tempore lähteä kotoa loppupäiväksi, sillä piharemontin aiheuttama meteli ei houkuttanut nukuttamaan lapsia ja halusin lasten pääsevän jonnekin muualle leikkimään. Niinpä tein pikapakkauksen ja kurvasimme lasten kanssa avoimeen päiväkotiin syömään ja leikkimään. Viihdyimme siellä 1,5h, kunnes oli aika nukuttaa lapset autoon päiväunille/tirsoille.

Sain päähänpiston (miettiessäni, että mihin kauas ajan, jotta lapset nukkuvat riittävän pitkään) ja soitin Minnalle, josko voisimme tulla heille kyläilemään iltapäiväksi/illaksi. Ja niinhän sitä kohta jo huristeltiin maaseutua kohti. Vietimme oikein mukavan ja leppoisan illan Minnan, Onnin ja Oivan seurassa. Aluksi ulkoilimme: leikimme Onnin ja Oivan aidatussa leikkipaikassa, kävimme ihmettelemässä lähistöllä parveilevia kurkia ja moikkasimme tietysti vasikat. Sisällä lapset söivät Minnan "hötkötys-sötkötystä" (vai oliko toisinpäin?!) ja me äidit vain ihmettelimme, kuinka isoja lapset jo ovatkaan, kun syövät kaikki samaa ruokaa (=makaronia+jauhelihaa), samaan aikaan ja vielä itse. Koko illan lapset leikkivät sopuisasti keskenään ja nyt on selvästi havaittavissa se, että 1) lapset ovat tuttuja toisilleen ja 2) pikkupojat ovat jo niin isoja, että leikit sujuvat koko poppoolta kuin vettä vaan.

Olipas mukava ilta. Kiitos M&O&O!