Saimme jälleen pienen hetken verran nauttia lumesta ja todellisista talvileikeistä, kun puut notkuivat lunta ja valkoinen lumikerros oli reilun korkuinen. Keittiön ikkunan eteen kohosi talven lumiukko nro 3 (1,5m korkea), joten ehdimme nauttia lumisesta ystävästä muutaman päivän ajan.

Lumiukko iltahämärässä.

Parasta hupia lumileikessä oli laskea talon päädyssä olevien portaiden luiskaa pitkin. Jäätyessään se on erittäin liukas ja kun Saralla haalarin alaosa on vielä kurahousumaista (kumi)kangasta, on vauhti aikamoinen!

Portaat ovat kaksiosaiset, mutta Saran vauhti on sen verran kova, että neiti laskee kertalaakista ylhältä alas. Jiihaa! Täytyy todeta, että nykyinen asuinpaikkamme on loistava tämänikäisten lasten kanssa. Taloyhtiön pihalta löytyy monipuolisesti leikkipaikkoja (useampi pulkkamäki, pari leikkialuetta, portaita, mäkiä, pöytä&tuolit eväsretkeilyyn jne.) ja kun kaikki mahdollinen kodin huoltokin toimii vain puhelinsoitolla, ei asuminen voisi olla helpompaa. :o)  (asumme siis asumisoikeusasunnossa, tiedoksi niille, jotka sitä eivät tienneet)

Pappa kävi myös ulkoiluttamassa lapsia ja vaikka lapset olivat kiukkuisia&riitaisia koko ulkoilun ajan, oli kolmikolla ollut ihan kivaa. Kiitos vaan papalle näistä kullanarvoisista hetkistä, niin lasten kuin äidin puolesta!