Nyt meillä sanotaan "pappa". Sitä on harjoiteltu pitkään ja erityisen paljon sitä treenattiin sunnuntai-iltapäivällä, kun oltiin menossa katsomaan pappaa ja mummua. Sara sanoo "pap-pa" (edellinen versio oli "päp-pä"). Jaakko sanoo useimmiten "pap", joskus "pap-pa". Mummua sanotaan "mämmä":ksi.

Niin, kävimme siis Hukkalassa leikkimässä ja kivaa oli. Lapset ihmettelivät ensimmäistä kertaa tulen loimua takassa, kiipeilivät portaissa, laskivat liukumäkeä papan vatsalihaslaitteessa, hyppivät mummun ja papan sängyllä, tanssivat posliinienkelin joululaulun tahdissa, soittivat pianoa, lukivat mummun kanssa kirjaa, leikkivät leluilla sekä koristautuivat mummun aarrelaatikon kaulakoruihin, hiuspantoihin yms. Sara ihastutti pappaa sanomalla "pap-pa", istumalla papan vieressä/sylissä (Sara pelkäsi pienenä pappaa) ja leikkimällä kivoja leikkejä papan kanssa.

990143.jpg

Kylläpä näistä 80- ja 90-luvun "ihanista" pannoista, ruseteista ja kaulakoruista oli iloa niin lapsille kuin aikuisillekin! Lapsista oli hauska kokeilla niitä, aikuisia (lähinnä meitä naisia) huvitti ajatus siitä, että niitä on ihan tosissan joskus pidetty kauniina ja pidetty päällä. Yöks! ;o)