Aamupäivällä päätimme tehdä aamupäivävierailun Leilan ja Peran luokse maalle. Tarkoitus oli samalla tuoda raparperia kotiin (ja sitä sitten tulikin iso muovipussillinen). Nyt on mistä tehdä kiisseliä ja piirakkaa, nam!

Sara ja Jaakko toimivat äidin ja Leilan apulaisina ja kuskasivat raparperien lehdet kompostiin. Lisäksi lapset auttoivat kattamaan pöydän (kun herkuteltiin grilliruualla).

Kyllä maalla vaan on mukavaa! Leilan ja Peran kotimökki ympäristöineen on aivan ihana paikka, voi kun sellaisia olisi lähempänä kaupunkia. Pienten lasten kanssa on kuitenkin hankala ajatellakaan asuvansa kaukana palveluista (siis minun on vaikea ajatella, tiedän että jotkut kykenevät siihen, vilk vilk). Mutta kiva, että on rauhallisia maaseutupaikkoja, joissa vierailla ja kyläillä. Ehkä meillä vielä joskus on vähän vastaava oma kotipaikka...

Vajaa pari tuntia hujahti nopeasti palloa pelaten (Jaakko sai Perasta uuden pelikaverin), tuulimyllyä pyöritellen, syöden ja kaikenlaisia juttuja tutkien. Kiitos Leila ja Pera, tullaan taas uudestaan! :o)