Maanantaiksi oli luvattu lämmintä ja aurinkoista, joten se sopi mitä parhaiten Akropoliksen valloitus-sääksi. Lähdimme taivaltamaan kohti Akropolis-kukkulaa heti aamupalan jälkeen lasten istuessa äitdin ja isin kyydissä (Jaakko rinkassa, Sara Patapum-repussa). Olimme pukeneet päällemme aivan liikaa vaatetta ja heti, kun pääsimme ylös Akropolikselle, pidimme lyhyehkön strippausesityksen ja vähensimme vaatetusta.  

Matka kohti Akropoliksen huippua oli mahtava. Maisemat paranivat askel askeleelta ja lapset kommentoivat kaikkea näkemäänsä. Jaakon mieliin painuivat kukat, joita Kreikan kevätsäässä jonkin verran nähtiinkin.

Kukkulan laelta löysimme tasaisen alueen, jossa lapsilla oli tilaa temmeltää. Aurinko paistoi lämpimästi ja vietimme mukavan hetken maisemia ihaillen. Lapset tosin keskittyivät kivillä leikkimiseen.

Paikka näyttää kuvassa melko autiolta, mutta paikalla oli satoja turisteja ja määrä lisääntyi koko ajan. Lähdimme alas juuri oikeaan aikaan, sillä auringonpaahde alkoi olla jo todella kuuma ja tietyissä kohdissa väentungos tuntui hieman ahdistavalta. Vaikka emme viettäneetkään kukkulalla tuntitolkulla aikaa, oli retki ehdottomasti yksi matkamme kohokohdista.

Sara ihailee äidin kanssa kauas kantautuvaa Ateenan kaupunkia.