torstai, 26. helmikuu 2009

Olemme muuttaneet!

 

Saran ja Jaakon blogi jatkaa jatkossa uudessa osoitteessa (klikkaa linkkiä "uudessa osoitteessa"). Nähdään siellä! :o)

tiistai, 24. helmikuu 2009

Päivityksestä...

Hiihtoloma-päivitys on kestänyt ja kestänyt, koska olemme olleet koko ajan menossa. Nyt kun aloin sitä tekemään, huomasin, että blogiin ei saa enää liitettyä kuvia sillä vuodatus.net vähensi jokin aika sitten kuville varattua tilaa/blogi. Nyt onkin mietinnässä uuden blogin perustaminen, joten saatte edelleen odotella meikäläisten kuulumisia. Sori.

sunnuntai, 15. helmikuu 2009

Kilpailu

Laitetaan kisa pystyyn, katsotaan, kuka arvaa mistä oli kyse.

Jaakko pyysi eilen ulkona äidiltä moneen kertaan: "Äiti, pelataan rivatsua!". Äiti ei meinannut millään ymmärtää, mutta lopulta tajusi, mistä oli kysymys.

Kuka siis arvaa, mitä Jaakko halusi???

sunnuntai, 15. helmikuu 2009

Taivaan enkeleiden majapaikat sekä muita juttuloita

Olimme tässä eräänä aamuna menossa aamupalalle. Jaakko istui jo omalla paikallaan  katsellen siskon kapuamista omaansa. Jostain syystä Sara kuitenkin astui tuolilleen huonosti ja tippui lyöden leukansa pöydän reunaan. Samalla sekunnilla alkoi tietysti Sara the DraamaRailin itku ja parku, johon Jaakko totesi kyllästyneellä äänellä:

"Lopeta se vinkuminen!"

Siinä sitten hetki jutusteltiin, että tässä tapauksessa "vinkuminen" on ok, koska mahtoi tehdä kipiää...

 

Eräänä toisena aamuna Sara keksi (jälleen aamiaispöydässä) höpötellä enkelikenkeli-juttuja. Sara sanoi "enkeki" ja Jaakkoa nauratti. Saralle tyypilliseen tapaan hetken perästä kuului vakiokysymys "Missä ne (enkelit) asuu?". Taivaassa. "Kenen kanssa?". Jumalan. *hetken hiljaisuus* "Kuka on maalannu niiden talot?" Ööööö... Missäs sitä "Näin vastaat lapsellesi"-koulutusta olikaan tarjolla?! ;o)

 

Jaakko leikki maitomukin kanssa, johon äiti ties kuinka monennen kerran kommentoi "Ei saa pelleillä!". Jaakolla oli vastaus valmiina: "Ei, pelleilen nätisti."

 

Sara ja Jaakko katselivat Tomi Traktoria digiboxilta, kun se yllättäen loppui kesken kaiken. "Voi ei, se loppu!", parkaisi Jaakko. "Loppuiko se taas kesken?", kysyin. "Joo, siitä loppui patteri." No ei ihan, mutta ihan loogista, Jaakon mielestä ainakin. (olemme jutelleet viime aikoina pattereiden ja akkujen loppumisesta)

 

Sara tykkää tyttöjen jutuista ja aina välillä lakkaamme kynsiä yhdessä. Yhtenä päivänä Sara huomasi äidin lakat ja sanoi: "Äiti, laita mullekin sormilakkaa."

lauantai, 14. helmikuu 2009

Ystävänpäivä

Päivä alkoi aikaisin, sillä uuden päivärytmin myötä lapset heräävät n. 6.45. Äiti, isi ja Emma saivat kuitenkin nukkua vielä hetken, sillä Sara ja Jaakko aloittivat aamun leikkimällä omassa huoneessaan legoleikkejä. Kun kerroimme lapsille, että tänään on ystävänpäivä, alkoi Jaakko naurattaa. Mikä lie ollut niin huvittava juttu. Ystävistä kyseltäessä Sara kertoi mummun olevan hänen ystävä, Jaakko valitsi ystäväkseen "pojan" tarkoittaen mummun ja papan kummipoikaa Juhaa.

Aamupäivään kuului ulkoilua raikkaassa pakkassäässä enkä meinannut saada lapsia sisälle lainkaan. On kerrassaan mukavaa, kun tämä talvi on ollut oikea talvi eikä vesisadetta ja loskaa viikosta toiseen.

Iltapäivällä jätimme isin ja Emman kotiin, kun piipahdimme Citymarketissa ostamassa tarvikkeita ystävänpäivän herkkua varten. Kotiin tultuamme leivoimme ystävänpäiväleivokset, nam! Jaakko teki kääretorttupohjan ja poikien lähdettyä luistelemaan teimme Saran kanssa täytteen sekä koristelimme leivokset. Kuten niin monessa asiassa, leipomisessakin lapset ovat toistensa vastakohtia: Jaakon leivonta on yhtä välineiden kokeilua, Sara puolestaan keskittyy maistelemaan koko ajan kaikkea. Iltaruuan jälkeen herkuteltiin koko perheen voimin ja hyvää oli (vaikkakin melko makeaa)!

Päivän kuvasaldoa...

Heippa, rakas veli! Jaakko on lähdössä luistelemaan, jonka vuoksi sisarukset heittävät hetkeksi hyvästit. Moneen kertaan halasivat ja antoivat pusut toisilleen. Rakkaasta on vaikea erota- edes hetkeksi. :o)

Kun Jaakko ja isi olivat luistelemassa, piirsi Sara piirustuksia mummulle, papalle ja Riitalle. Käväisin hetken verran olohuoneen puolella ja kun tulin takaisin, oli Saran suupielet sinivihreät. Kun kysyin Saralta, että "ootko syöny liituja?!" oli vastaus tiukka "en!". Äiti oli ehkä hieman toista mieltä ja myönsi Sara sitten lopulta, että "minä piirsin omaan naamaan". No joo, onhan se eri asia kuin liitujen syöminen.

Saran ja Jaakon leipoma ystävänpäiväleivos. Ohje oli Perhelehden viimeisestä numerosta.